Blogin arkisto

Partalan koulusta

Share |

Tiistai 9.12.2008 klo 20:24 - Merja


Kaupunginjohtajan säästötarjottimen julkaisua odotellessa pitää vaan spekuloida mahdollisia säästökohteita. Vuonna 2005 tehtiin edellinen kouluverkkopäätös ja sen sanottiin olevan toistaiseksi voimassa. Toistaiseksi on näemmä 3,5 vuotta, koska taas on kouluverkko pohdinnassa. Aikaisemman päätöksen mukaisesti kyliä, joissa koulu säilytettiin, piti vahvistaa ja kehittää. Tätä odotamme vieläkin.

Partalan koulu elää ja voi hyvin 40 oppilaan, kahden opettajan ja yhden keittiöhenkilön voimin. Oppilasennuste on hyvä tulevinakin vuosina, ja koulurakennus ei remontteja kaipaa.

Partalan kylän koulu on toimiva yksikkö. Enempää oppilaita tänne ei nykytiloihin sovi ja opettajilla on täydet ryhmät. Jokelan kouludraaman yhtenä opetuksena oli, ettei nuori välttämättä koe kuuluvansa mihinkään yhteisöön. Sivukylillä ihmiset juurtuvat tarinoita ja perinteitä pursuavaan asuinympäristöönsä. Pääsevät koulutien alkuun tiiviissä ryhmässä. Ja yllättävän moni nyky-Partalalainen on maailmalla pyörähdettyään päätynyt tarjoamaan saman mahdollisuuden omille lapsilleen mainiossa huopatöppöskylässä. Edellisen koulutaiston yhteydessä joku vääräleuka lupasi lopettaa sairastamisen, jos oma koulu säilyy.

Suomenruotsalaisten parempi terveys perustuu kuulemma heidän tiiviimpään yhteisöllisyyteensä; mikäs sen helpompaa terveysmenojen säästöä. Moni mummo haluaa pysytellä omassa mökissään mahdollisimman pitkään suvun nuoremmat lähistöllä turvanaan. Kylätiellä tassutteleva vajaakuntoinen persoona voi melkein olla ymmärtäväisen yhteisön ylpeyden aihe, mutta vauhdikkaammassa maailmassa ainoa osoite olisi kallis laitospaikka. Nämä sosiaalista rikkautta tuovat seikat voisi priorisointilaskelmissa kernaasti ottaa huomioon. Samoin kuin ekologisen kävelymatkan lähikouluun, pihakellarin täynnä luomujuureksia ja bioenergiaa tuottavan halkopinon. Kompostivessaa ei tarvitse erikseen huomioida, olemmehan olleet kiinni kaupungin vesi- ja viemäriverkossa jo vuosia.

Jos puolet Jämsän uusista omakotitaloista rakennetaan haja-asutusalueelle, eivät kai he kaikki näin valinneet voi olla väärässä. Isompi tontti maalla koiratarhan tai hevostallin kera on toteutettavissa oleva unelma, Partalan kylälläkin. Jos Jämsä aikoo kilpailla uusista asukkaista tarjoamalla vain kuivan maan ryvästontteja 4 km päässä koulusta ja 3 km päässä kaupasta, on siinä kisassa vaikea erottua muista kaupungeista. Hallissa työssäkäyville Partala on hyvä kompromissi kulkemisen kannalta. Jämsän kaupungillakin on hallussaan tonttimaata 500 metrin päässä Partalan koulusta. Himoskiireet ovat ilmeisesti haudanneet vain osin hyödynnetyn alueen mappi Ööhön. 

Useamman kuin reilun kolmen vuoden välirauha armottomaan kyläkoulujen tappamiseen vahvistaisi uskoa jäljellä olevien kyläkoulujen selviämiseen ja kylien kehittämiseen jatkossakin.

 


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini