Blogin arkisto

Julkaistu 12.12.2008 Koillis-Hämeessä

 

Partalan koulun tulevaisuus - kuin lastuna kunnallistalouden lainehilla

 

Uuden Jämsän kaupungin säästöbudjetin kokoon saattaminen rikkoo hyvää hallintotapaa ja uuden valtuutetun vielä idealistista demokratiakäsitystä monin tavoin. Nyt yritetään tunkea ennätysajassa huopatossu neulansilmästä.

 

Vielä salaiset leikkausehdotukset tehdään puhtaasti virkamiesjohdon näkökulmasta, ja normaaliolosuhteisiin kuuluvat lautakuntakierrokset ohitetaan tylysti. Kaupunginvaltuuston jäsenillä on vain muutamia päiviä aikaa priorisoida säästölistaa. Rajoitteina tunnetusti on kuntien naimakauppoihin liitetty henkilöstön suoja sekä yliviritetyt investoinnit, joista kumpikin kunta mustasukkaisesti pitää kiinni. Näillä reunaehdoilla jäljelle jäänee vain määräaikaisten työntekijöiden poistaminen. Jo julkisuudessa esillä olleella neljän kyläkoulun sulkemisella ja koulukiinteistöjen myymisellä kaupunki ei talouttaan pelasta.

 

Kun säästötarjotin saadaan julkisesti esille, meillä kaikilla kuntalaisilla on mahdollisuus tutustua virkamiesjohtomme esityksiin ja velvollisuus ottaa yhteyttä meihin valtuutettuihin, jos virkamiesten säästöesitykset kohdentuvat mielestänne epäoikeudenmukaisesti. Saattaa herätä myös kysymys: onko jokaiselta toimialalta otettu vaihtoehtoja säästöille riittävän laajasti?

 

Esitetyllä aikataululla meillä ei ole montaa päivää aikaa käydä railakasta arvokeskustelua säästökohteista ennen kuin osapuolet linnoittautuvat omiin poteroihinsa sulattelemaan säästöesityksiä ja joulukinkkua.

 

Jämsässä tullaan ilmeisesti kunnan historiassa enimmäistä kertaa esittämään koulujen lopettamista muulla kuin oppilasmäärän pienuuden perusteella. Se olisi valtakunnallisestikin ainutlaatuista. Elämänsä suurimman investoinnin - kodin - edellisen pysyväksi mainitun kouluverkkoratkaisun jälkeen tehneet uudet kyläläiset ovat nyt oikeutetusti raivoissaan. Jos puolet Jämsän uusista omakotitaloista rakennetaan haja-asutusalueelle, eivät kai he kaikki näin valinneet voi olla väärässä. Jämsän kaupungillakin on hallussaan tonttimaata 500 metrin päässä Partalan koulusta. Himoskiireiden nyt helpotettua kaupunki voisi, jos vain haluaisi, jalostaa helposti rahaa tuovaa omaisuuttaan kaupungin kirstun täytteeksi.

 

Partalan kaksiopettajaisen koulun tulevaisuus on ollut katkolla ennenkin. Peruskoulun tulon myötä oppilasmäärämme 40 on nyt suurimmillaan ja oppilasennuste on hyvä tulevinakin vuosina. Aiemmilla kerroilla niin johtavat virkamiehet kuin tarkan markan jämsäläispäättäjätkin ovat ymmärtäneet laskukonetta, kun on verrattu koulu- ja oppilaskohtaisia todellisia kustannuksia, tehokkuuslukuja ja tulevaisuuden ennusteita. Kyläkoulujen ihanuudesta yleisesti on puhuttu riittävästi, mutta me uskallamme olla kisassa ihan europerusteillakin. Meidän ei tarvitse kaunistella kouluverkkoselvityksen faktoja. Jos muut seikat ratkaisevat, ei järjestelmäämme voi luottaa.

 

Ruotsulan, Alhojärven ja Partalan oppilaat eivät yksinkertaisesti edes sovi keskustan kouluihin nyt puheiden aiheena olevalla aikataululla ja tavalla. Jokivarressa ongelma vain pahenisi jatkossa, kun keskustan ja Kääpälän välin rakentaminen käynnistyy. Yhdysluokkakoulujen vuorokurssirytmin vuoksi esillä ollut lopetusvuosi on väärä ja aiheuttaa turhia kustannuksia. Ylimääräisillä kustannuksilla ei taas tässä kohden tunnu olevan mitään väliä.


Takavuosina poliitikot julistivat vasemmalta oikealle peruspalvelujen säilyttämisen puolesta. Tiukan paikan tullen tulisi tinkiä ns. saavutetuista eduista, jotta edes peruspalvelut pystytään turvaamaan. Itsensä sivistäminen on aina suotavaa, mutta kuuluuko harrastustoiminnan järjestäminen kunnan peruspalveluihin? Hyvästä vapaa-ajan harrastuksesta ihmiset ovat valmiita maksamaan jopa hieman nykyistä enemmän. Peruskoulu sen sijaan mielestämme kuuluu kunnan peruspalvelujen ytimeen.

 
Keskitämmekö nyt ainakin tilapäisesti heikkenevät voimamme leivän vai sirkushuvien tarjoamiseen kuntalaisille?

 
Kaupunginvaltuutettu Merja Lahtinen ja Antti Lahtinen